Eli on ollut hieman ongelmia blogin päivityksessä, kun en päässyt kirjautumaan sisään, mutta nyt on taas ongelma ratkaistu.

Eli enään reissua jäljellä 4,5 viikkoa. Aika on kyllä mennyt ylättävän nopeesti. Äiti ja isi oli kylässä, niin sillon tuli käytyä nähtävyyksiä katsomassa kuten eläintarhassa ja ocenariossa. Paljon kivoja eläimiä ja kaloja:) käytiin myös rannalla ensimmäistä kertaa, harmi vaan että tuuli tosi kovaa ja hiekka lensi. Käytiin Belemissä syömässä pasteis de belemit ja katsomassa nähtävyyksiä. Myös muutamat opettajat Suomesta vierailivat täällä ja tapasimme heidät Jonnan kanssa oluen merkeissä.  Vierailtiin myös Sintrassa ja vaihteeksi kävimme kiipeilemässä linnan raunioilla. Ensimmäinen linna valloitettiin heti sunnuntaina kun äiti ja isi saapui iltamyöhään lauantaina. Silloin kysessä oli são Jorge joka sijaitsee tässä Lissabonissa.  Loma meni todella nopeasti kun sääkin oli mitä mainioin.

Nyt on taas arki koittanut ja 2 viikkoa harjottelua taas takana. Harjottelu on taas tylsäksi mennyt, kun ei olla päästy mitään tekemään itse. Lisäksi ohjaajamme on ottanut loparit ja on enään ensi viikon meidän kanssa. Tänään me menemme hänen jäähyväisllalliselle. Saa nähdä puhuuko kukaan meille englantia harjoittelussa kun Isabel lähtee..

Shoppailua on tullut taas harrastettua. Löysin vihdoin eilen mekon Jessen lakkiaisiin. Seuraavaksi täytyy löytää sopivat kengät ja laukku. Eilen myös leivoimme pullaa, tosin kardemummaa ei löydetty.. Ja kaasu-uuniakin opitiin jo käyttämään, kun kahden ekan pellin pullien pohjat hieman paloi, niin kolmannessa oli juuri sopivan ruskeat pohjat.

Pitäisi varmaan alkaa taas vaihteeksi tekemään hieman koulujuttuja, jotta saisi kesään mennessä kasaan vaaditut 140 op, jotta saa tehdä kesätöitä.

 

Ai niin Minttu tulee kyläilemään reilun viikon kuluttua!

 

 

 

Maanantaina lensimme pari tuntia Ponta Delgadaan, joka on azorien pääkaupunki ja sijaitsee isoimmalla São Miguelin-saarella. Hotellimme oli ihan ok. Henkilökunta oli avuliasta, koska kun kysyimme onko karttaa saimme kartan ja ohjeistuksen mennä rannan suuntaan, jos haluaa nähdä jotakin. Samalla myös hoitivat meidät tiistain valas- ja delfiini-risteilylle sekä autonvuokrauksen. Maanantai-iltana kävelimme pääkaupungissa ja kaikki näkemisen arvoinen tuli nähtyä.

Tiistaiaamu oli ihana. Lähdimme merelle yhdeksän aikoihin ja sitä ennen oli info, mitä kaikkia lajeja asustelee azorien vesialueilla. Kun olimme satamasta lähteneet niin noin 15minuutin kuluttua näimme ensimmäiset delfiinit. Löysimme myös isomman parven, joka tuli aivan veneemme viereen. Mahtavia ja kauniita eläimiä. Muutaman pienen hypyn näimme. Delfiinejä oli aika paljon liikenteessä. Sää oli aurinkoinen ja aamuksi jo ihan lämmin. Enään emme pysähtyneet delfiinejä katselemaan vaan lähdimme etsimään valaita. Jonkin aikaa ajeltuamma löysimme ujon seitivalaan. Näimme suihkuja ja hieman selkää. Lähdimme vielä katsastamaan näkyisikö lisää valaita hieman kauempana. Näimmekin ainakin kolme sillivalasta. Ne olivat hieman rohkeampia ja näyttivät komeita suihkuja sekä selkäänsä enempi. Mahtava kokemus!

Veneretken jälkeen kävelimme sataman tuntumassa ja kävimme lounaalla. Jälkkärijätskit söimme ihanassa auringonpaisteessa. Tosin samalle terassille oli eksynyt  muitakin suomalaisia. Näimme myös jonkun kulkueen, jossa oli vain miehiä ja poikia, jotka lauloivat. Päätepysäkki oli kirkko, jonka vieressä terassi sijaitsi.

Keskiviikkona saatiin aamusta auto vuokraan. Kierrettiin koko saari kahdessa päivässä. Kilometrejä kertyi 360km ja aikaa kului n.18tuntia. Maisemat olivat aivan upeat, rehevää metsää ja upeaa merta. Tiet oliva hyvin mutkaisia ja kääntyivät 180astetta useasti. Maasto oli myös hyvin mäkistä ja pikku automme, alias prutku, joutui välillä koville. Sydämen tykytyksiä saimme oikeastaan vain kerran, kun Jonna ohjeisti eräälle näköalapaikalle ja tie oli hyvin kapea ja jyrkkää alamakeä. Paikkaa ei edes löytynyt, mutta tie jatkui kapeana ja jyrkkänä ja vain toivottiin että prutku ei hyydy. 1vaihteella sitten körröteltii tie onneksii ehjänä ylös asti.

Ravintoloita ei myöskään tahtonut löytä pääkauoungin ulkopuolelta. Tai jos löytyi niin keittiö oli kiinni. Eli evästä on hyvä varata matkaan mukaan. Voin lämpimästi suositella azoreita kaikille. Oli aivan upea kokemus ja ahdon uudestaan tutustumaan myös muihin saariin.

Ens viikko menee varmaan nopeasti, koska äiti ja isi tulee tänne tänään.Jei!

 

 

Jei, meillä alkoi eilen kahden viikon loma:)

Harjottelussa on mennyt ihan kivasti ja ollaan vihdoinkin päästy itsekkin hieman tekemään. Potilaita ollaan saatu asettella ja nappiakin välillä painella. Tällä viikolla oltiin vaan kolmena päivänä harjottelussa, kun torstaina oltaisiin oltu vain tunit ja juuri silloin olisi ollut potilas, jonka aikana ei saa olla liikaa ihmisiä paikalla joten ei sitten menty ollenkaan.

 

Viime torstaina juhlitiin Laurin synttäreitä. Juri kokkeili meille taivaallista kanasalaattia. On se ihan kätevää, kun meillä on täällä oma kokki. Juhlat olivat kivat ja venyivät aamun pikkutunneille asti. Perjantaina oli sen mukainen väsy fiilis. Päiväunien jälkeen aloitetiin valmistautua illallisella työkavereiden kanssa. Perjantai oli myös isänpäivä, joten ravintolat olivat todella täysiä. Onneksi Isabel oli tehnyt pöytävarauksen. Söimme italialaisessa ravintolassa. Ruoka oli hyvää. Tosin työkaverit aina innostuivat puhumaan portugalia, joten olimme useimiten ulkona keskustelusta ellei joku sitä meille kääntänyt. Ruokailun jälkeen menimme vielä Hard rock cafeseen kuuntelemaan musiikkia. Kotiin saavuimme puoli kahden maissa. Alkoholia en nautinkuin puolilasia sangriaa. Ilta oli ihan mukava.

Lauantaina Jonna sairasti vatsatautia. Menin siis ensin Columbon ostarille kuopiolaistyttöjen kanssa hieman shoppailemaan ja syömään. Illalla kävimme katsomassa Liisa ihmemaassa 3D-elokuvan. Elokuvan aluksi tuli mainoksia 20 minuuttia ja puolessa välissä oli välikaika, sai käydä hakemassa lisää popparia tai käydä vessassa. Oli hieman outoa kun ei ole Suomessa tottunut vastaavaan. Leffa oli minustaa ihan katseltava ja ensimmäinen leffa, jonka näin 3D-versiona.

Sunnuntain oli ihan löhö päivä. Eipä tehty oikeastaan yhtään mitään. Jonna vielä sairasteli, mutta sai jo vähän syötyä.

Maanantaina menin yksin harjotteluun, kun Jonnan olo oli vielä heikko. Silloin tuli ensimmäisen kerran potilas, jonka aikana ei saa olla paljon ihmisiä paikalla. Samalla koneella meidän kanssa on paikallinen opiskelija jonka kanssa sitten kävin kahvilla sillä aikaa. Sain tietää enemmän heidän koulutuksestaan ja opiskelustaan.

Keskiviikkona käytiin Saran luona illallisella. Sara, Maria ja Jose ovat olleet Kuopiossa vaihdossa viime keväänä. Ovat kuopiolaistyttöjen kanssa olleet enemmän tekemisissä, mutta kutsuivat myös meidät syömään. Söimme kahta erilaista piirakkaa sekä makarooni-sienijuttua. Ilta oli ihan kiva. Vähän singstaria, wiitä ja hauskaa seuraa.

Torstaina ensimmäinen migreenikohtaus heti aamusta, joten jäin kotiin nukkumaan, kun Jonna lähti shoppailemaan. Liityin seuraan myöhemmin. Ostin ensimmäiset kengät, vaikka ollaan oltuun täällä jo neljä viikkoa. Aika on mennyt ihan hujauksessa!

Maanantaina lähdetään seikkailemaan Azoreille:) toivottavasti säät sallii. Perjantaina tullaan takaisin ja lauantaina saadaakin sitten vieraita. Äippä ja iskä tulee ja Jonnalle Tommi sekä keskiviikkona äiti. Saadaan sit esitellä Lissabonia urakalla.

 

 

 

 

 

Viime viikonloppu meni taas hieman juhliessa. Käytiin lauantaina ihan yökerhossa, rannan lähellä. Paikka on kuulemma todella suosittu täällä. Ei se nyt minusta niin koivn ihmeellinen ollut. Vesikin maksoi saman verran kuin kalja eli 3euroa. Lauantaina käytiin aamusta shoppailemassa Columbo-ostarilla, mukaan tarttui vain yksi toppi sekä hieman viini illaksi. Sunnuntaina käytiin aamiaisella/lounaalla suomalaistyttöjen kanssa lähi ostarilla. Sitten oli tarkoitus mennä ratikka ajelulle. Ratikkaa kyllä päästiin, mutt jo muutaman kilometrin jälkeen kuski käsi kaikki ulos. Oltiin vissiin tultu päätepysäkille. Vieressä oli iso kirkko, jota kävimme katsomassa. Löysimme myös kivan puiston. Lopulta päätimme kävellä takaisin Bairro Alttoon. Vastaamme tuli myös kirkkoparaati. Kävimme vielä rannassa ja huomasimme, että Lissabonin muotiviikot ovatkin jo loppu, eikä oltu edes tiedetty niin alkaneen...

Maanantaina mentiin taas harjotteluun, mutta kone hajosi joten pääsimme kotiin jo 2,5 tunnin kuluttua. Pääätimme hyödyntää vapaaillan ja hieman shoppailla. Ostimme molemmat salaatti-/tarjoilukulhot, koska Jonna rikkoi ainoamma lauantaina vahngossa. Rikkoutumisseurauksena minulla edelleen kipeä haava sormessa. Jonnan haavat ovat jo paremmassa kunnossa.

Perjantaina olemme menossa illallisella työkavereidemme kanssa. Ohjaajamme on sen järjestänyt, jotta oppisimme tuntemaan toisiamme enemmän. Eli taas on hieman juhlimista tiedossa.

 

 

Saatiin vihdoin pyykkikone pyörimään. Eihän meillä muuta ongelmaa ole ollut kun, että kone ei ota vettä... Nyt uskalsin vääntää yhtä vipua kovemmin ja siitä se olikin ajan ollut kiinni. Alkoikin jo molempien vaatetilanne olemaan heikko. Viritettiin lisää pyykkinaruja parvekkeelle. Meillä on ainoa parveke, missä ei ole lisäosa pyykkinaruja varten kaiteen ulkopuolella. Nyt on onneksi aurinkoista joten pyykki on jopa mahdollista saada kuivaksi.

Harjoittelu alkoi sitten tiistaina. Aluksi meidät otti vastaansädehoidon koordinaattori, joka puhui todella huonoa englantia. Hän esitteli nopeasti vähän paikkoja ja sitten olikin vuorossa 45min kahvitauko.Näimme muutaman työntekijän, mutta kukaan ei halunnut puhua meille englantia. Pitkän kahvitauon syy oli, että sitten töihin tulisi teknikko(täällä ei olla hoitajia vaan teknikoita), joka puhuu hyvää englantia. Onneksi Isabel puhuu tosi hyvää englantia. Isabel tosin tekee vain iltavuoroja, joten niin teemme mekin. Tosin meillä on portugalin kielikurssi tiistai- ja torstai-iltaisin. Tänään menemme harjoitteluun klo15 tai ei kuulemma ole väliä tullaanko vasta vartin yli tai puol neljä. Tosin harjottelussa ehditään olla vain tunnin verran, kun pitää lähteä opiskelemaan kieltä. Me tykätään tästä rennosta menosta:) Aluksi portugalin kurssista  meinasi tulla ongelma, koska meidän pitäisi tehsä tiistaisin ja torstaisin aamuvuoroja ja niissä ei työskentele ketään joka puhuisi englantia. Mutta nyt Isabel on meijän "pomo" ja tehdään niin se sanoo eli tullaan joskus iltapäivästä harjotteluun ja tarvittaessa sit lähetään aina portugalin kurssille.

Harjottelumme tapahtuu syöpäsairaalassa, missä koneet ovat todella vanhoja, kuulemma jopa 20 vuotta. Tekniikka on selkeästi jäljessä Suomeen nähden. Olimme myös katsomassa ct-simulaatiota ja ct-laite on todella hidas ja vanha. Iltavuoroissa on todella nuorta väkeä töissä ja osa onkin jo rohkaistunut hieman puhumaan meille englantia. Eniten ehkä ihmetyttää kun Suomessa ei tarvitse koulussa valita erikoisalaa vaan voidaan olla töissä niin sädehoidossa, ct:ssä, mri:ssä ja natiiveissakin.

Eilen meille molemmille iski hirveä yskä ja aamulla oli äänet kadoksissa. Aloimme miettimaan onkohan sairaalassa homaetta tai jotain, koska yskä ja kurkkukipu tuli ihan yhtäkkiä. Pitää varmaan kipaista apteekista hakemassa jotain lääkettä kurkkukipuun.

Nyt pyykkikone kävi, tarviin varmaan mennä laitaa ne kuivumaan ennenkuin pitää lähteä taas liikenteeseen.